Auringonlaskun lenkille
Juoksu 6 km, vauhti 7:19 / km, nopeus 8,2 km / h
Keli -10 astetta, aurinkoista
Fiilis +++ vähän painoi jaloissa mutta mukava peruslenkki
Keväthanget
Käytiin tää lenkki siis eilen sunnuntaina mutta päivitän vasta nyt. Vaimo jatkoi illasta opiskelua, joten otin pojan vahtimis- ja viihdyttämisvuoron itelleni. Viikon juoksuista puuttu 6 km, joten pitihän ne saada täyteen 🙂 Käytiin ekaa kertaa tänä vuonna rantareitillä Niuvan suunnalla ja ihailtiin hiihtostadionin aluetta vaalean oranssissa auringonvalossa.
Laskiaissunnuntain mäenlasku: neljä nuita taitaa olla
Lenkin jälkeen oli hauska sattumus kun menin suihkuun niin että poika jäi kylppärin etuosaan lattialle samalla kun katsoin häntä suihkusta käsin ja höpöttelin hänelle (suihkuverho sivussa). Kerran aiemmin tää onnistu, mutta nyt meijän vipeltäjä halus ehottomasti tulla suihkuun isän kanssa 😀 Pari kertaa nostin hänet aina kauemmas mutta niin vaan poju kömpi aina hanan alle saakka, vaikka oisin ottanu suihkun tosi nopeasti. Hän oli niin suloinen mister märkäbody, että ittee vaan hymyilytti ja tuntu hauskalta vaikka joku muu ois voinu hyvinkin suuttua siitä kun ei saa rauhassa peseytyä kun toinen vipeltää häiritsemään. Taas asennekysymys näkeekö tapahtuneen sisältöä tuovana vai rajaavana tekijänä, tässä tapauksessa suihkuhetken hauskana mieleen jäävänä piristäjänä, jota kertoo innoissaan pojalleen vai yksittäisenä häiriönä, joka pilasi rauhallisen peseytymisen. Ite koen ehdottoman positiivisena! 🙂 Siinä sitten otin pojan märät vaatteet pois ja tehtiin iltapesut totuttua aikaisemmin, kun hän oli jo valmiiksi märkä 😀
Ylpeä isi sai tänään todistaa, kun sama veijari ryömi pesukoneen luo, nousi seisomaan, otti äitinsä alushousut kaikkien pyykkien joukosta ja kuivatteli niitä heiluttamalla kädessään samalla kun piti huojuen itseään toisella kädellä kiinni. Taas yllätti isänsä niin että väkisinkin tuli hymy huulille. Toki naureskeltiin pitkin iltaa, mutta tällaiset yllättävät spontaanit hetket tuntuu erilaisilta 🙂 Kiitos pojalleni näistä pienistä arjen iloista, joita ei välttämättä ymmärrä ennen kuin itse kokee vanhemmuuden. Arvostan kaikkea mitä olen saanut jo tähän mennessä.
Isi treenaa maratonille 