Pitkän otsikon jälkeen sitten vähän perusteluita syömisen ja saunan lämmityksen yhteneväisyyksille top5 listauksena:
1. Sytytä sauna oikeaan aikaan = syö riittävän ajoissa ennen treeniä
2. Lisää sopivankokoisia puita = valitse aterian koko treeniaikataulun mukaan
Siinä missä meidän opiskelijakämpän sähkösauna lämpeää sopivasti 25 minuutissa, niin ite tarviin esimerkiksi tällaisen yliopistolla nautitun reilun annoksen jälkeen noin 3 tuntia sulatteluaikaa treenin aloittamiseen. Jos syön keskivertoannoksen (jonka siis monesti ylitän), niin aika on noin 2 tuntia ja kevyen välipalan kuten hedelmän tai jokurtin jälkeen noin tunti. Mikäli tuo aika ei tuu täyteen, niin ravinto hölskyy mahassa, mahaan pistää tai meno tuntuu raskaalta. Sitä vastoin jos peruslenkille lähtee melkein nälkäisenä, niin askel on keveimmillään. Pitemmille lenkeille aion ottaa esim patukan ja urheilujuomaa mukaan, jolloin energiat ei lopu kesken.
3. Valitse sopivat hyvin palavat puut = ravinnoksi oikeanlaista sapuskaa
Siinä missä puulämmitteinen sauna tarvitsee kuivia pilkottuja koivuklapeja (korjatkaa jos väärässä) palaakseen parhaiten ja lämmittääkseen kiukaan, ite tarviin kuitupitoista ruokaa ja herkkuja pitäs välttää noin vuorokauden sisällä ennen kunnon treeniä. Omaan ruokaideologiaan kuuluu lisätyn suolan, sokerin ja rasvan vähentäminen, liharuokien (poislukien kala) vähäinen nauttiminen (eli siis syön, mutta vakavalla naamalla. Ei vaan monesti valitsen kasvisversion, mutta en läheskään aina), paikallisen ja eettisen ruoan suosiminen sekä juomapuolelta terveellisten juomien suosiminen (vesi, tee, joskus mehua). Alkoholia en oo juonu sitten jälkimmäisten polttareiden 2013 kesällä.
4. Lisää puita tasaisen usein tulen pysymiseksi vakaana = pidä energiataso tasaisena sopivanmittaisilla ateria-ajoilla
Tässä on paljon parannettavaa! Itellä tulee ”laitettua iso halkomötikkä” kerralla pesään (kuulostaapa kaksmieliseltä) eli syötyy harvemmin mutta kerralla enemmän kun taas fiksuinta ois pitää verensokerit tasaisena syömällä useemmin mutta vähemmän kerralla. Toki pojan synnyttyä ei oo tullu nukuttuu aamuisin liian myöhään, joten päivät on lähteny käyntiin oikea-aikaisella aamupalalla, mutta sen jälkeen ruokailurytmit on heitelly liikaa. Otetaan nyt helmikuun teemaks vaikka ravintoon keskittyminen, mikä meinaa sitä että syön tasaisemmin ja mietin vähän tarkemmin mitä lautaselle laitan. OK, kuten alhaalla olevasta kuvasta näkyy, niin en jätä vaimon tuoreita leipomuksia väliin, mutta ehkä rajaan aina jälkkärin yhteen kappaleeseen laskiaispullia. Kotona ootti siis heti treenin jälkeen pari laskiaispullaa pelkästään miulle, mutta säästin toisen niistä myöhäisempään ajankohtaan. Pullan kaverina join vihreää teetä, koska siinä on luonnostaan useita hyödyllisiä aineita. Jos kiinnostaa tsekata mitä, niin tästä vaikka Wikipediaan ehtimään lisätietoja: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vihre%C3%A4_tee
5. Liian kovissa löylyissä ei jaksa olla = liika ravinto passivoi ja estää tehokkaan toiminnan
Talviaika ja etenkin joulukuu on ollu perinteisesti läskeilyä. Tänäkin talvena tuli lämmitettyä kiuas niin kuumaks, että jäi saunomatta eli ahdettua herkkuja niin paljon, että energiatankkaus meni yli. Siinä missä vuodenvaihteessa painoa oli jotakuinkin 83, niin tänään vaaka näytti melko tarkkaan 80 kiloa eli muutama puhtaasti joululomalla tankattu kalori oli häipyny kropasta. Veikkaan, että pitkän flunssan takia liikunnan merkitys ei ollu niin suuri mitä ravinnon järkeistäminen. Sitä vastoin myöhään keväällä kun intoudun pitkille lenkeille, niin varmasti painokin tippuu entisestään ellei sitten lihasten kasvu kompensoi painonkehitystä.
Tää on miun inhimillinen mutta omasta mielestä suht fiksusti mietitty ruokailukonsepti. Mitä mieltä oot ite? Miten tarkkaan harrastajaurheilijan kannattaa miettii ruokailurytmit, -sisällöt yms.? Miten ite suunnittelet vai meetkö fiiliksen mukaan?