Mustaherukkahirmu vauhdissa
Aloitetaan pirteällä kuvalla 🙂 Pojan kanssa hengattiin tiiviisti vielä viime viikon alku, koska mammalla oli rästitentti selvitettävänä. Kuvasta sen verran, että tilanteessa perinteinen välipalahetki, jossa pojalla päällä hyvin suojaava ruokailuessu. Menu sisältää vitamiinipitoisia, mukavasti rapsahtelevia pakasteesta sulatettuja ukin poimimia mustaherukoita, joilla on kiva sotkea naama ja ruokailualusta nautiskelun lomassa.
Paluu suorinta reittiä keskustan kautta
Juoksut: 7 + 7 km, keskivauhdit 6:13 – 6:36 / km, molemmilla kerroilla vaunut mukana.
Keli: pilvistä, + 3
Fiilis: ++ harmittaa, koska juoksut jäivät tavoitteen alle. Toisaalta edeltävän superviikon jälkeen oli hyvä ottaa tahtomatta palauttavampi viikko. Lisäksi luultavasti katupöly aiheutti kurkkukivun, jota luulin flunssaksi ja siksi tyydyin lepäämään ja keskittymään opintoihin sekä kotihommiin.
Juoksijasuuruus Hannes Kolehmaisen patsas Väinölänniemellä
Onneksi en tullutkaan kipeeksi, vaikka kurkku on ollut kipeä joka päivä reilun viikon ajan. No, vastaavaa on ollut aiempinakin keväinä, joten aloitin allergialääkkeet viime tai toissa viikolla. Tosiaan luulen että pääsyy kurkkukipuun on katupöly, koska sitä on vielä selkeästi olemassa vaikka katuja onkin jo keväthuollettu.
Väinölänniemeä
On yllättävän mukava seurata kevään etenemistä vaikka monesti keli on synkeähkö. Muutoksen näkee parhaiten lumien sulamisesta sekä jäiden todella nopeasta lähtemisestä. Luultavasti normaalioloissa, eli ilman tavoitteellista treenaamista, nyt olisi hetki jolloin aloittaisin juoksukauden. Sillä oon innoissani, että vain 14 km juoksuviikko onkin huomattavasti parempi kuin aiempien vuosien treenit tähän aikaan. Lienenköhän juuri koskaan juossut edes tuon vertaa viikkoa kohti tässä vaiheessa vuotta. Luultavasti pari kertaa on näin käynyt. Edellisviikon kaltaista viikkoa ei sen sijaan ole ollut ikinä!
Valkeisen lampi viimeisiä päiviä kunnolla jäässä 19.4.2015
Meidän poika on jo niin iso, että nauttii keinumisesta ja ulkona tepastelusta tuon avulla. Ollaan käyty muutamissa puistoissa sekä pihalla keinumassa muutaman kerran, mutta yleensä hän käy äitinsä kanssa, koska ite huolehdin ulkoilusta vaunulenkkien muodossa. Viime viikolla hän alkoi jo muodostaa joitain erehdyttävästi sanoja muistuttavia äänteitä. Luulimme kuulleemme jo ”ätin” pari kertaa, mutta vielä ei voi vetää rastia puhumisen kohdalle.
Poju keinumassa pihalla
Keskiviikkoiltapäivästä (pitkä sana) eteenpäin pänttäsin urheilujohtamisen tenttiin, joka oli perjantaina. Vaimo oli tehnyt keskiviikkoaamuna oman tenttinsä ja siirtyi takaisin päävastuulliseksi lastenvahdiksi. Perjantainen tenttisessio saattoi olla samalla yliopistourani viimeinen tentti, koska jäljellä on enää yksi kurssi kera netin kautta palautettavien ryhmä- ja yksilötöiden sekä tietenkin gradun teko. Näillä näkymin saan juhannukseen mennessä rekisteriin viimeiset puuttuvat opintopisteet. Kesä tulee menemään kokonaisuudessaan pojan kanssa, koska vaimo menee vuorostaan kesätöihin mammaloman ja hoitovapaan jäljiltä heti vapun jälkeen. Itellä on toukokuussa vielä muutamat luennot sekä ryhmätyön tekoa, mutta onneksi saadaan sumplittua vahtivuorot näppärästi.
Gradun tutkimusmenetelmään perehtymistä yliopistolla
Yllä tyypillinen oppimisympäristö. Tässä on menossa tapaustutkimukseen tutustuminen. Gradu on englanninkielinen ja liittyy myynnin johtamiseen. Tässä vaiheessa otsikko on muotoa ”How considering culture charasteristics in cross-cultural sales management of Russian sales agents” eli käytännössä tutkin sitä miten suomalaisyritykset huomioivat kulttuuripiirteitä venäläisten myyntiagenttiensa myynnin johtamisessa. Toki prosessi on vasta alkuvaiheessa, joten aihe voipi tarkentua matkan varrella…
Isi treenaa maratonille 