Puijon lenkki, Puijon mäkitornit
Juoksut: 8 + 10 km, keskinopeudet molemmissa 9,5 km / h ja keskivauhdit 6:18 – 6:20 / km
Keli: aurinkoinen nollan tienoilla oleva kevätsää molemmilla kerroilla
Fiilis: +++ viikkotavoite jäi saavuttamatta, mutta toisaalta viikolle sattui kolmet(!) sählyt sekä kaudenpäätössaunailta, joten sunnuntai menikin levätessä akkuja
Puijon lenkki, Puijonlaakso
Viikon juoksut olivat todella hyviä, sillä sain käytyä pojan kanssa keskiviikkona 10 km vaunulenkin, minkä lisäksi juoksin itekseni seuraavana päivänä 8 km lenkin todella raskaissa maastoissa. Otin miehestä mittaa ja juoksin yhtäjaksoisesti Puijon huipulle ilman yhtään taukoa tai kävelyä! Tuntui mahottoman hyvältä taistella itseään vastaan ja vielä onnistua siinä. Loppulenkin vedin kovaa vauhtia Puijonlaaksossa mäen kupeessa. Aurinkokin paistoi nätisti ja tuli tehtyy lenkki tavallisesta poikkeavassa ympäristössä, joskin Puijon urheilualueen ohi ollaan juostu vaunujen kaa monesti, joten rämpsin lennosta useita kuvia, jotka nimesin lenkkien mukaan.
Puijon lenkki, Puijonlaakson lampi
Muuten viikko sujui niin, että vaimo opiskeli aamut, jolloin ite vietin aikaa pojan kanssa telmien. Puoliltapäivin tehtiin läpsystä vaihto ja osat vaihtu. Opiskelin yliopistolla tehokkaasti myöhään iltapäivään, niin että ehdin iltaruoalle ja pojan iltatoimille kotiin. Varsin tehokkaasti suunniteltiin kalenterit niin, että molemmat saivat omaa aikaa ja lapsenhoito toimi kunnolla.
Puijon lenkki, Puijon torni ja mie
Vaikka juoksut jäi vähän vajaaksi, niin sain sählyistä 10 yleispistettä sekä venyttelyistä 5 pistettä, jolloin yhteispisteiksi muodostui 18+10+5=33 pistettä, mikä on ihan hyvä saavutus. Poikkeuksellisesti sählyistä tuli noin monta pistettä koska pääsin molemmille viikon sählyvuoroille sekä kauden päättävään turnaukseen. Jatkossakin sähly pyörii viikoittain, mutta pelejä ei ole luvassa ennen loppusyksyä.
Puijon lenkki, kansallismaisemaa
Viikko oli todella mielenkiintoinen senkin vuoksi, että kävin taas parissa urheilutapahtumassa paikan päällä. Ensin torstaina naapurissa Kalpan jäkispelissä kavereiden kanssa todistamassa kotivoittoa. Sunnuntaina käytiin pojan ja sählykaverini kanssa katsomassa salibandyn divarifinaalia toisessa aivan naapurissa sijaitsevassa urheiluhallissa. Pojulla oli omat kirkkaan vihreät juniorikuulosuojaimet korvilla koko tapahtuman ajan. Kaikkien yllätykseksi hän jaksoi olla kiinnostunut pelistä sekä ennen kaikkea ympärillä olevista ihmisistä kuin myös kaikista erilaisista väreistä ja liikkuvista kohteista, ettei hän kertaakaan inahtanutkaan sen merkiksi, että olisi tympääntynyt! Tästä rohkaistuneena voisin ottaa hänet jatkossakin mukaan vastaaviin peleihin polvelle istumaan ja hyppimään. Erätauoilla pojalla taas oli mukava käppäillä ympäri hallia ja hymyillä vastaantuleville 🙂 Samaan aikaan mamma sai rauhassa luettua tenttiinsä, joten kaikilla oli hyvä olla.
Väinölänniemen rantareitiltä
Edellä tuli käytyä ne tärkeimmät mieleentulevat asiat. Loppukirjoituksen ajan voi ihastella kuvia pienimuotoisesta takatalvesta…
Kalliot uudestaan jäässä takatalven vuoksi
Kevään uusi lumi
…tai ihan vaan katsoa millaisessa ympäristössä vietän päiviäni lenkkeilyn ohella (kuva alla). Mitään ihmeellistä en keksinyt kuvata, mutta alla olevassa kuvassa näkyy opiskelutiloihin käynti. Tällä hetkellä lähes kaikki opiskeluaika kuluu takana olevassa tilassa, jossa on tietokoneita opiskelijoita varten. Ei mitään mielenkiintoista, joten keskitytään vaan maisemakuviin lenkkipoluilta.
Yliopistolta
Tulevasta sen verran, että tätä kirjoittaessa olin jo tehnyt vuoden uuden hienon lenkkiennätyksen, josta saadaan kuulla viikon 14 yhteenvedossa tarkemmin. Lisäksi kyseessä on pääsiäisviikko, joten pientä lomailua lähiseuduilla on luvassa.
Isi treenaa maratonille 